Uusi ekaluokka uudessa koulussa

sunnuntai 13. marraskuuta 2016


Jälleen on aika kurkistaa luokkahuoneeseeni. Viime vuonna ehdin olla ekaluokanopettajana kahdessa eri luokkahuoneessa ja kesällä sain uuden työpaikan myötä jälleen uuden luokkahuoneen. Keväällä toin kaappeihin tavarani säilöön ja syksyllä puunasin luokkahuonetta kuntoon. Viimein se alkaa pikkuhiljaan näyttämään suunnitelmieni mukaiselta.

Ekaluokkamme sijaitsevat erillisessä rakennuksessa päiväkodin yhteydessä. Erillinen rakennus on luonut upean mahdollisuuden pitää yhteisiä oppitunteja ekaluokkien kesken. Toisella kouluviikolla taiteilimme naulakkomerkeiksi sienet. Vielä ekaluokkalaisilla on aika paljon tehtävää naulakon siisteyden kanssa...


Ovelta katsottuna luokkahuone näyttää tältä:


Tänävuonna käytössä on jälleen pulpettiryhmät ja heidän välinen käytöksen tsemppauskilpailu, jossa yhteistyö on voimaa. Esimerkiksi hiljaisin, siistein, keskittynein tai nopein ryhmä saa aika-ajoin pisteitä työstään. Kuukauden lopussa voittajaryhmälle on luvassa pieni palkinto.

Oppilaat saavat keksiä ryhmilleen nimet, jotka löytyvät kaapistojen ovista Aapis-printin vierestä.


Luokkahuoneen edestä löytyy opettajanpöydän lisäksi kirjain- ja numeroprintit, liitutaulu, älytaulu, viime vuodesta tuttu kalalammikko, läksyreppu, oppikirjakuvat ja Aapisen hahmojen kuvat.

Opettajanpöydälle olen täksi vuodeksi ostanut lehtikotelot, joissa säilytän oppikirjoja. Kirjat löytyvät nopeasti ja pysyvät järjestyksessä. Suosittelen lehtikoteloita ehdottomasti jokaiselle tavaroitaan helposti hukuttavalle opettajalle.


Tänävuonna tulivat käyttöön jälleen uudet kirjaimet ja sen mukana luokkahuoneessa ovat esillä uudet kirjainmallit. Jokaisen päivän aloitamme käymällä läpi kalenterin eli viikonpäivän, päivämäärän, kuukauden, sään sekä laskemme koulupäivät. Aika ajoin laskemme myös montako koulupäivää on vielä jäljellä sadanteen koulupäivään ja juhliin. Viimevuodesta läksyreppu on vielä sama. Läksyreppuun laitettavat ja tarvittavaa oppikirjaa merkitsevät kirjankannet tosin ovat uudet.



Aapishahmot väritin ja laminoin elävöittämään tarinankerrontaa luokassa. Tavoitteena olisi saada aapishahmot myös oppilaille mukaan. Niiden kanssa oppilaat voisivat kotona harjoitella näytelmä-tyylisesti lukuläksyään.


Tarinoita elävöittää myös Ikeasta ostetut Annu ja Olli pehmolelut, joille ompelin kesällä uudet vaatteet. Näistä oppilaat ovat tykänneet kovasti ja ne ovatkin mukana jokaisessa lukemassani aapisen tarinassa.


Luokan takaa löytyy oppilaiden alue ja tavaroita. Oppilaille on jälleen käytössä hiljaisuushylly, joka pitää sisällään pelejä, kirjoja ja värityskuvia. Uutuutena on Tangramit ja värityskuvat. Kovasti olisi muutakin hiljaisuushyllyyn tulossa, kunhan aikaa riittäisi uutuuksien tekemiseen. Hyllyyn on tarkoitus tulla vielä ainakin piirrustuskuvia ja malleja. Hyllyn päältä löytyy oppilaiden välituntitavarat koripallo ja jalkapallo (joka on jälleen kadonnut) sekä hyppynaru.


Luokan takaa löytyy myös lukuteltta, jonka alustana toimii tukiopetuksessa lukemisen opettelussa käytetty kaupunkimatto. Uutuutena on myös lukutelttaan tai lattialla istumiseen tyynyjä ja kaksi pientä Ikean jakkaraa. Lukuteltta on talvisaikaan koristettu kausivaloilla.

 Opettajanpöydän takaa luokkahuone näyttää tältä:


Takana roikkuu pyykkipojilla kiinnitetyt kuvataidetyöt. Pyykkipoikien ansiosta töiden ripustaminen on nopeaa ja kivaa opettajallekin. Tällä hetkellä luokkahuonetta koristavat hurjat luurangot, joiden avulla kertasimme ruumiinosia.


Syksyn aloitimme jälleen askartelemalla luokan säännöille upeat kehykset oppilaiden kuvista. Sääntöjä kertaamme seinältä aika ajoin yhdessä.


Tällä hetkellä luokan ovesta voi myös katsella Rinkelimäen karttaa ja aapisen hahmoja.


Viimeisimpänä uutuutena luokassa on Mäkkärimatikaksi kutsuttu peli, joka meidän luokassa Temmellys-blogin tapaan on TB, mutta meillä se tarkoittaa Tiian Burgeria. Tiian Burgerissa oppilaat ottavat kiposta käteensä jäätelötikun eli ranskanperunan, johon on kirjattu lukujen 1-10 hajotelmia. Oppilas laskee tikussa olevan laskun, esimerkiksi 4+1, ja laittaa sen oikeaan ranskanperunakoteloon eli taskuun, esimerkin mukaan taskuun viisi. Oppilaat olivat Tiian Burgerista niin innoissaan, että melutaso nousi melkoiseksi ja pienet jalat pomppivat luokassa voitontanssien kunniaksi. Voittipa yksi oppilaista jopa opettajan...


Tältä näyttää tämänhetkinen luokkahuoneemme. Paljon uutta on tullut luokkaan ja uusia ideoita pursuaa jatkuvasti. Pikkuhiljaa hyvä tulee. Kiitos kun olet jaksanut lukea blogiani. Muistathan, että voit jättää myös kommenttia kommenttilaatikkoon. Palataan taas!

Tiia-ope

Halloween-teemapäivä uudessa ekaluokassa

maanantai 31. lokakuuta 2016

Pitkästä aikaa luvassa blogipäivitystä. Alkusyksy on sujunut uusiin ekaluokkalaisiin, uusiin kollegoihin ja uuteen kouluun tutustuessa. Luokkahuonetta on laitettu kuntoon kokoajan enemmän. Luokkahuoneen esittelyn taidan toteuttaa tulevien viikkojen aikana. Nyt kurkataan kuitenkin perjantain Halloween-juhliin, jotka ekaluokkalaisten kesken järjestimme.

Aamulla luokka oli valmiiksi hämäränä. Valaistuksena toimi lukutelttamme päälle ripustettu valonauha sekä opettajan askartelemat muumiolyhdyt. Ikkunoissa roikkui viime vuonnakin toteutetut lepakot, jotka ilmeisesti jokavuosi miellyttävät uusia ekaluokkalaisia. Helppo ja näyttävä askartelu. Tänävuonna katsoimme myös englannintunnilla lepakoista kertovan videon, josta lapset pitivät.




Aiemmin viikolla olimme tutustuneet diagrammi-merkintöihin ja puhuneet pelosta. Teimme diagrammi sekä tukkimiehenkirjanpitona kaaviot siitä, kuinka moni luokallamme pelkää hämähäkkejä ja kuinka moni ei pelkää. Kuvataiteessa askartelimme hämähäkit, joiden sisään lomakkeet kätkimme.


Ei niin pelottavia hämähäkkejä...
Oppilaat aloittivat päivän pistetyöskentelyllä kaikissa ekaluokissa. Omassa luokassani pyöri matematiikka-piste, jossa pelattiin noidan pata tai noidan hattu peliä. Pelin löysin pinterestin ihmeellisestä maailmasta. Jokainen pari sai itselleen yhden pelilaudan ja noidan taikatimantteja sekä kaksi noppaa. Kahta noppaa heitettiin ja pisteluvut laskettiin yhteen. Jos yhteenlaskun tulos löytyi pelilaudalta, sai oman värisen nappulan laittaa pelilaudalle vastauksen päälle. Pelissä tuli heittää mahdollisimman isoja tuloksia, sillä pienin summa oli seitsemän. Mikäli sai seitsemää pienemmän summan, vaihtui vuoro kaverille. Voittajaksi selvisi se, kenellä oli pelimerkkejä eniten laudalla pelin päättyessä. 


Halloween-päivänä lauloimme myös Haamujen yö-laulua kirjasta Musiikin mestarit 1-2 ja loppupäivästä herkuttelimme oman luokan kesken. Päivään mahtui myös aiemmin englannintunnilla kuuntelemamme Halloween-aiheinen numerolaulu, josta opettelimme myös uutta sanastoa. Kaikki osasivat lepakon aiemmalta englannintunnilta. Wau! Oppilaat olivat myös pukeutuneet päivään, aivan kuten opettajatkin. En tiedä kummat olivat innostuneempia päivästä, aikuiset vai lapset.


Kiitos jälleen kerran mahtaville kollegoilleni, jotka lähtevät mukaan juhlaideoihin yhtä innostuneena kuin minä. Isänpäivää jo odotellessa...

Tiia-ope

Kaikki on hyvin, ja hyvin voi olla, et onni suosii vaan.

maanantai 6. kesäkuuta 2016

Niin se päättyi: ensimmäinen vuoteni luokanopettajana. Lähipäivinä olen pohtinut opettajuuttani monin eritavoin. Kuullut muiden arvioita siitä, millainen opettaja olin sekä kysynyt lasten mielipiteitä. Kollegani ovat kehuneet minua rohkeaksi kun uskallan kysyä lapsilta. Opettajan työ on kuitenkin omalla persoonallaan työskentelyä ja palaute kohdistuu aina jollain tapaa omaan persoonaasi. Pienten lasten kanssa on vaikea olla jotain, mitä ei todellisuudessa ole. Olen saanut vanhemmilta ja kollegoilta palautetta, joka on saanut onnenkyyneleet silmiini monta kertaa. Tällaisella määrällä kiitosta ja arvostusta, on pakko päästä vielä pitkälle!



Kevätjuhlapuheessani luin lapsille Anja Snellmanin runosta mukaillun version:

"Toivon Joonatan Leijonamielen rohkeutta, 
sitä haluaisin antaa teille. 
Vaahteranmäen Eemelin elämänuskoa. 
että mitään ei kannata murehtia liikaa etukäteen, 
asiat otetaan sellaisina kuin tulevat 
ja sitten toimitaan ja tehdään mitä voidaan. 
Peukalo-Liisan Ihmemaan kykyä elää läpi yllätyksiä ja ihmeitä, 

kaikki voi olla mahdollista. 

Muumi Mamman tyyntä luotettavuutta, 
terveen järjen harkintaa. 
Nalle Puhin taitoa ottaa vastaan myös kaikki hyvä, 
kiitoksen ja onnistumisen elämykset. 
Karvisen kykyä laiskotteluun ja nautiskeluun, 
Peppi Pitkätossun hulluttelevaa huolettomuutta, 
uskallusta ajatella joskus myös nurinkurisesti. 
Nuuskamuikkusen luontoa lähteä syksyn tullen maailmanympärysmatkalle. 
Pikku Myyn voimaa olla eri mieltä sekä 
Pikku Prinssin taitoa odottaa kärsivällisesti ja suvaita erilaisuutta."


Tätä kaikkea pyrin koko lukuvuoden opettamaan kaikin mahdollisin tavoin. Lapset usein sanoivat, että opella on huono muisti. Muisti saattaa olla huono, mutta asioiden unohtaminen saattoi joskus myös johtua siitä, että elin hetkessä. Muutin suunnitelmia aina tilanteen sitä vaatiessa. Heittäydyin lasten maailmaan ja sillä hetkellä kiinnostaviin asioihin. Näytin omalla esimerkillä kuinka virheistä opittiin: jos asia unohtui, seuraavalla kerralla tehtiin jotain toisin. Uskon myös, että luonteessani on paljon Peppi Pitkätossun hulluttelevaa huolettomuutta, uskallusta ajatella joskus myös nurinkurisesti. 

Kiitos huoltajille, että sain viettää vuoden juuri teidän ja lastenne kanssa. Äärimmäinen kiitos myös kollegoilleni tuesta, jota päivittäin sain. Ensimmäinen vuoteni opettajana ei olisi voinut olla parempi. Loppuun haluan vielä liittää videon, jonka kokosin lukuvuodesta. Video näkyy vain linkin saaneille, eikä sitä ole mahdollista hakea erikseen verkosta.

Rentouttavaa kesää kaikille!



Tiia-ope

Vesi-teemaa ja kevättä

maanantai 30. toukokuuta 2016

Kesäloma odottelee jo nurkan takana ja viimeiset viikot olemme opetelleet kevääseen ja kesään liittyviä asioita. Olemme myös käsitelleet vettä. Pohdimme yhdessä mitä tiedämme vedestä entuudestaan. Kirjasin lasten ajatuksia vedestä. Jos aikaa jaksoon olisi ollut enemmän, olisimme vielä yhdessä pohtineet tarkemmin, mikä vedessä kiinnostaa (nyt poimin itse keskustelun perusteella kiinnostavimmat asiat kuten kellumisen).

Kuvataiteessa aloitimme vesi-teeman vesivärimaalauksella. Aluksi oppilaat maalasivat märkää märälle tekniikalla meren, leikkasivat mereen valkoisesta paperista pullon ja kahvin avulla vanhennettiin työhön aarrekartat. Työ oli nopea ja helppo toteuttaa. Aarrekartat olisi voinut vielä tarkemmin linkittää samaan aikaan toteutettuun suunnistusjaksoon tai teettää niistä jonkinlaiset tarinat!



Ikkunaa koristamaan opettelimme jälleen uuden origamitaittelun. Oppilaat saivat tehdä punaisesta, sinisestä ja valkoisesta paperista mieleisensä ketjun paperiveneistä. Alunperin veneet oli tarkoitus tehdä sanomalehdestä, mutta nämä värikkäät veneet antavat kyllä kivasti väriä luokkaamme. Origamitaittelu kehittää kyllä mahtavasti sekä hienomotoriikkaa että hahmotustaitoa.


Ympäristö- ja luonnontiedontunnilla katsoimme yhdessä sammakon muodonvaihdokseen liittyvän videon ja luimme kirjasta sammakon ja muurahaisten elämästä. Videon jälkeen jokainen oppilas teki sammakon muodonvaihdoksesta oman työn. Sammakon suun sisällä näkyy kuvina sammakon kehitys aina toukasta aikuiseksi sammakoksi. Aluksi askartelimme päät, jonka jälkeen teimme sammakolle vartalon ja jalat. Lopuksi oppilaat saivat kirjoitustehtäväksi kirjoittaa kuvissa näkyvä sammakon muodonvaihdos tarinan muotoon. Ohjeena oli käyttää sanoja aluksi, seuraavaksi ja lopuksi, jotta tarina saadaan sidottua yhtenäiseksi. Olemme kovasti koittaneet vältellä sitten-sanaa kertomuksissa. Sammakkotyö oli lapsista todella motivoiva! He toivoivat samanlaista työtä vielä muurahaisestakin.

Sammakoiden kanssa käsittelimme myös ekaluokkalaisten kanssa taiteilija Monetia. Katsoimme myös Monetista videon, jonka käänsin samalla suomeksi lapsille. Oppilaat olivat ihmeissään, kuinka Monet maalasi elämänsä aikana yli 2500 työtä! Moni oppilas haukkoi henkeä kun kerroin, että työt olivat tosiaan maalattu eivätkä olleet valokuvia kuten lapset aluksi luulivat. Monetiin liittyen teimme lumpeenkukat silkkipaperista sammakoiden viereen.


Vesi-teemaan liittyen pidimme myös ympäristö- ja luonnontiedon oppitunnin, jossa oppilaat kiersivät ryhmissä kolmella eri pisteellä. Pisteet liittyivät kolmeen teemaan: kellumiseen ja uppoamiseen (tiheyteen), pintajännitykseen ja ilmaan. 

1. pisteellä tehtiin ennusteet siitä, mitkä valituista esineistä uppoavat ja mitkä kelluvat. Oppilaiden tuli myös pohtia mihin kohtaan mikäkin esine vesiastiassa jää. Esineinä käytimme puunpalaa, muovilusikkaa, metallilusikkaa, kiveä, muovikorkkia, taulusienen palaa, kuminauhaa ja legopalikkaa.
2. pisteellä tarkasteltiin veden pintaa, kun astia alkaa täyttymään. Astia täytettiin melko täyteen ja vettä alettiin lisätä pipeteillä. Oppilaat havainnoivat veden pintäjännitteen. Pintajännitettä koetettiin myös laittamalla kuivalla haarukalla kuiva klemmari vaakatasossa vedenpinnalle. Tässä vaaditaan tarkkuutta, jotta klemmarin saa kellumaan. Lopuksi oppilaat vielä laittoivat kanelia vedenpinnalle ja kokeilivat, kuinka se pysyy kuivana veden pinnalla.
3. pisteellä teimme oppikirjan tehtäviä ilmasta. Ennustimme mitä tapahtuu kun pudotetaan suora ja ryttyinen paperi lattialle ja mitä tapahtuu kun vesiastiaan puhaltaa pillillä ja miksi.

Oppilaa tykkäsivät jälleen pistetyöskentelystä ja kokeista. Vesi-teema olisi ollut hyvä aloittaa jo aiemmin, jotta olisimme ehtineet tutkimaan myös luonnonvesistöjä ja esimerkiksi niiden lämpötiloja. Ajanpuutteen vuoksi jätin toteuttamatta myös veden kiertokulkuun liittyvän pienoismallikokeen.


Tänään, viimeisenä ykkösluokan maanantaina aloitimme jo haaveilemaan kesälomasta. Sukelsimme kesälomaan yhdistämällä sekä valokuvausta, tarinan kerrontaa, kuvataidetta että askartelua. Tämäkin työ sopi vesi-teemaamme. 

Aluksi oppilaat kirjoittivat pienet tarinat siitä, mitä haluaisivat tehdä kesälomalla tai mitä ovat tekemässä. Tarinassa piti kiinnittää huomiota yhtenäiseen tarinan kerrontaan, joka ekaluokkalaisille tuntuu olevan vielä hankalaa. Helposti halutaan listata asioita ilman sitomista edelliseen lauseeseen. Koska apuna luokassa oli avustaja, minä ehdin tarinoiden kirjoittamisen aikana napsia viereisessä luokassa oppilaista kuvat. Tulostimme kuvat oppilastietokoneella ja oppilaat hakivat ne tulostimesta itse. Kuvat leikattiin ja liimattiin taustapaperille. Jos käytössä olisi ollut värikkäitä pillejä, olisi työstä varmasti tullut vieläkin veikeämmät. Nyt annoin oppilaille melko vapaat kädet sommitteluun.



Jos aika riitti, lisäsivät oppilaat tarinaan liittyviä ajatuskuplia päänsä ylle. Tähän olisin halunnut käyttää vielä enemmän aikaa, mutta viimeisen viikon kiireiden takia sitä ei ollut. Tarinaa voisi kirjoittaa rauhassa äidinkielentunneilla ja kuvataidetyön oppilaat ehtisivät tehdä yhdessä kuvataidetunnissa. Tarinan sommittelua työhön voisi myös työstää ja ajatuskuplien värittämiseen voisi käyttää enemmän aikaa. Sukeltaen kesälomaan töistä tuli kuitenkin mahtavan näköisiä näinkin!

Näitä töitä lukuunottamatta luokkamme onkin jo typötyhjänä ja oppilaat kovasti ihmettelevät minne kaikki tavarat ovat menneet. Palaan vielä ennen kesälomaa kirjoittamaan kevätjuhlakuulumisia ja mahdollisesti päivittämään ajatuksia ensimmäisestä vuodesta opettajana.

Tiia-ope

Oppilaiden osallisuus kevätarvioinnissa

lauantai 21. toukokuuta 2016

Tällä viikolla olen paneutunut kevään arviointiin. Arviointia tehdään pitkin lukuvuotta, mutta viimehetken todistusarviointi toteutuu kevätlukukauden lopussa. Syksyn aikana ekaluokkalaiset saivat kokeilla itsearviointia moneen otteeseen. On sanottu, että itsearviointi väärin toteutettuna voi olla lapselle haitallista. Pienen lapsen on vaikea ymmärtää omia taitojaan. Kuitenkin on tärkeää tutustuttaa oppilaat itsearviointiin, jotta he tietävät mistä siinä on kyse sekä saavat mahdollisuuden kehittyä siinä.

Kevätlukukaudella päätin toteuttaa ensi lukuvuotta silmälläpitäen arviointikeskustelut jokaisen oppilaan kanssa. Keskustelun rajallisen ajan vuoksi toteutin etukäteistehtävänä koko luokan kanssa yhdessä itsearviointilomakkeen. Lomakkeeseen sisältyivät kaikki ne kohdat, joita todistukseen tulee.



Pohjustin itsearvioinnin tekemistä vielä lisää ja kerroin sen sudenkuopista. Yleistähän on, että taitavat oppilaat vähettelevät itseään ja joskus jopa luullaan, että ollaan parempia kuin todellisuudessa. Kohta kohdalta kävin läpi, mitä vaaditaan, esimerkiksi käyttäytymisessä heikkoon arvosanaan, mitä välttävään, tyydyttävään, hyvään ja erittäin hyvään. Oppilaat myös kysyivät jatkuvasti tarkentavia kysymyksiä. Kun vaadittavat asiat oli kerrottu, saivat oppilaat ympyröidä sen arvosanan, jonka antaisivat itselleen.

Lomakkeet täytettyään oppilaat palauttivat ne minulle ja minä katsoin, miten ne erosivat omista arvosanapohdinnoista. Yllätyksekseni ekaluokkalaiset olivat pohtineet valtavan suuren osan aivan samalla tavalla kuin minä! Ympyröin lomakkeesta kohdat, jotka olivat menneet eritavoin kun itse olin ajatellut. Seuraavalla tunnilla keskustelin jokaisen oppilaan kanssa arvioinneissa niistä kohdista, jotka olimme merkinneet eri tavoin. Oppilaalla oli mahdollisuus perustella arvosanansa vielä minulle, jos ne erosivat omistani. Myös minä perustelin arvosanaa, jos se oli erilainen.

Olen edelleen yllättynyt ja suunnattoman ylpeä ekaluokkalaisistani. Lisäksi koin, että heillä oli mahdollisuus osallistua arviointiin ja he todella ymmärsivät mistä arvosanat todistuksiin tulee. Annoin oppilaille myös vinkkejä miten arvosanoja on mahdollista parantaa ensi syksynä tai miten niitä tulisi muistaa pitää yllä. Koin tämänkaltaisen arviointikeskustelun oppilaalle hyödyllisenä ja selventävänä sekä syksyllä tulevan opetussuunnitelman ajatuksen mukaisena. Nyt oppilaat voivat rauhassa valmistautua viimeisiin viikkoihin ja kesäloman odotukseen.

Tietotekniikkaan tutustumista eheyttäen

perjantai 22. huhtikuuta 2016

Meillä on ollut ekaluokassa jo useiden viikkojen pituinen tietotekniikka -jakso. Jakson tavoitteina on ollut opettaa oppilaille ensimmäisen luokan tieto- ja viestintätekniikassa vaadittua osaamista. Oppilaan tulee osata kirjautua tietokoneelle, käyttää tekstinkäsittelyohjelmaa ja tulostaa työnsä. Tämä kaikki on opittu mahdottoman hyvin! Jakso tuki useita eri oppiaineita, muun muassa opetussuunnitelman kohtia:
  •  kuvataide ja mediaviestintä
  •  käsityö (materiaalit, työvälineet ja menetelmät)
  •  äidikieli ja tietotekninen oppimisympäristö, kirjoittaminen, suhde kirjallisuuteen
  •  matematiikka (luokittelu, vertailu)
  • ympäristö- ja luonnontieto (laitteiden toimintaperiaatteet, lähiympäristö ja sen ammatit).
Jakso alkoi Linda Liukkaan kirjaa Hello Ruby:a lukemalla. Tutustuimme Rubyyn hahmona ja teimme kirjan koodaustehtäviä. Hello Ruby kirjan hahmoja ovat muun muassa Ruby tyttö, pingviinit, robotit, ketut ja lumileopardit. Ratkaisimme esimerkiksi pingviinien koodikirjoitusta ja opettelimme kirjaamaan tarkkoja suuntakäskyjä kuten robotit. Oppilaat saivat omat Ruby paperinuket ja leikkasivat nukelle tulostettuja vaatteita. Moni oppilas ei ollut aiemmin leikkinyt paperinukeilla.


Opettelimme piirtämään robotteja. Robotteja piirrettiin ohjeen avulla osa kerrallaan. Tarkoitus oli opetella kuuntelemaan ohjeita ja toimimaan käskyn mukaan. Kun piirrustus oli valmis se maalattiin pulloväreillä. Maalauksen jälkeen harjoittelimme varjostusta, jotta robotit näyttäisivät liikkuvilta. Opastin oppilaita piirtämään varjoja ja jokainen ymmärsi idean. Työn kuivuttua rajat vahvistettiin vielä mustalla tussilla ja robottien vatsan sai koristella. Moni oppilas innostui myös lisäämään puhekuplia ja muuta kuvitusta työhönsä.




Robotteihin tutustuimme myös Musiikin mestarit 1-2 laululla Robotti. Harjoittelimme Robotti-lauluun myös koodattuja tanssiliikkeitä "tapu tapu töms töms"-tyylisesti. Lapset opettelivat upeasti robottien tanssiliikkeet.

Pääsimme viimein myös tutustumaan teknisentyön luokkatilaan, jossa teimme toisen robotti -aiheisen työn. Jokainen oppilas sahasi itselleen kolme palikkaa (4,5cm*4,5 cm*4,5cm). Palikat hiottiin ja niihin liisteröitiin robottikuvia. Yhteen palikkaan kiinnitettiin kuusi puuväreillä väritettyä pään kuvaa, toiseen palikkaan kuusi vartaloa ja kolmanteen kuudet jalat. Palikoista voi rakentaa haluamansa robottikokonaisuuden. Kuvissa näkyy yhden oppilaan työstä kaksi erilaista vaihtoehtoa.



Seuraavaksi siirryimme harjoittelemaan tietokoneen osia. Helloruby.com verkkosivuilla on loistava tietokonepohja, josta näkee mitä osia tietokone sisältää. Kerroin oppilaille Ram-muistista, prosessorista ja kovalevystä sekä tietokoneen toiminnasta. Oppilaat kokosivat omat tietokoneensa, joiden sisään pääsee kurkistamaan. Näppäimistö kiinnitettiin tietokoneeseen yhdestä reunasta teipillä, jolloin näppäimistön alle jääviä osia pystyy katsomaan. Luokassa on ollut tutkittavana myös oikea tietokone, joka on avattu niin, että sen osia pääsee katsomaan.

Äidinkielessä työstimme ympäristö- ja luonnontietoon liittyvät tekstit unelma-ammateistamme tietokoneiden näytöille. Oppilaat suunnittelivat lauseet unelma-ammateista vihkoon ja kirjoittivat ne tietokoneille. Tässä vaiheessa en puuttunut oikeinkirjoitukseen vaan pyrin kannustamaan oppilaita tietokoneella kirjoittamiseen. Perustelut ammatin valinnalle vaadittiin.


Viimeistelimme jo aiemmin aloittamamme pingviiniaskartelut, jotka olivat jääneet kesken, koska koululta ei löytynyt kuumaliimaa. Pingviinit on tehty kuusen käpyjä maalaamalla ja kävyn lisäksi käytössä oli massapallot ja puuta (kahden kokoisia tikkuja). Työ vaati paljon hienomotoriikkaa. Tähän työhön sopisi vielä pingviinilaulu "laineilla keinui pieni lautta vain..."


Jakson lopuksi oppilaat ovat kirjoittaneet pareittain tarinat askartelemistaan hahmoista. Osa käytti tarinassaan pelkkiä pingviinejä, osa Rubya ja joillakin oli mukana myös robotit. Tarinaan tuli kirjoittaa otsikko, henkilöhahmot, miljöö, aloitus, keskikohta ja lopetus. Kun tarinan juoni oli selvillä, oppilaat lavastivat miljöön ja harjoittelivat esittämään tarinan askartelemillaan hahmoilla. Pari kerrallaan tarinat kuvattiin videolle. Oppilaat keksivät mahtavia tarinoita esimerkiksi merihädästä ja jäätiköistä. Eräs ryhmä oli suunnitellut tarinan Haluatko miljonääriksi -ohjelman ympärille, tietysti pingviiniversiona.


On ollut mahtavaa huomata kuinka innokkaasti oppilaat ovat työskennelleet aiheen parissa. Opettajan lukiessa kirjaa ei ole luokassa koskaan ollut yhtä hiljaista ja keskittynyttä. Rehtorillekin pienet oppilaat ovat menneet kertomaan mitä teemme. Monia onnistumisia eri oppiaineiden parissa on nähty ja lasten luovuus on päässyt kukkimaan. Ensi viikolla olisikin luvassa jakson huipennus eli elokuvanäytös kummioppilaiden kanssa luokassamme. Sitä ennen täytyy vielä valmistella koodattu kutsukortti vapun elokuvanäytökseen.

Tiia-ope

Pääsiäistä omalla koulullamme

torstai 24. maaliskuuta 2016

Olemme viimein päässeet asettumaan omaan kouluumme ja luokkamme alkaa olla taas toimiva. Luokassamme on kuusi viikkoa lähihoitajaopiskelija Satu, josta on ollut todella paljon apua pääsiäisaskareissa ja muutossa. Aloitimme käsittelemään pääsiäistä heti talviloman jälkeen. Aloitimme käsitöissä muutaman tunnin projektin, pupu-pussit. Idean ja kaavat sain Mer Mag -blogista. Oppilaat innostuivat pupu -pusseista todella paljon ja kyllähän niistä tuli hellyyttäviä. Ihan oppilaiden tyylisiä. Aikaakaan ei mennyt muutamaa käsityötuntia kauempaa.



Kuvataidetunnilla teimme upeeakin upeamman silkkipaperityön. Työn aikana opettajalta vaadittiin rautaisia hermoja ja todella selkeää ohjeistusta. Revimme silkkipaperista siivuja, joilla peitimme akvarellipaperin. Silkkipaperipalat kostutimme runsaalla vedellä, jolloin akvarellipaperi värjääntyi. Ja niin värjääntyivät myös kätemme! Seuraavana päivänä töiden oltua kuivia piirsimme niihin ruskealla vahavärillä pajunoksan ja akryylimaalilla painelimme sormen jälkiä pajunkissoiksi. Töistä tuli näyttäviä ja jokaisen työ on taas omanlaisensa!



Muutama viikko ennen pääsiäistä istutumme myös herneet pieniin lasipurkkeihin. Tarkoituksena oli tehdä lasipurkkien ympärille kipsimunat, mutta kipsilähetys ei ehtinyt pääsiäiseksi kouluumme. Herne -istutukset jäivätkin melko pelkistetyiksi. Ehdimme kuitenkin askarrella jokaiselle sulkakepin herneitä piristämään. Ekaluokkalaisista suurimman osan herneet kasvoivat, mutta moni kasteli herneitä niin paljon, että ne ehtivät homehtua täysin. Ensi vuonna maltillisemmalla kastelulla



Pääsiäistä käsittelimme myös muilla tunneilla. Äidinkielessä hiippailimme sanoja pitkin käytävää. Oppilaat ovat olleet todella innostuneita käytävähiippailusta niin matematiikassa kun äidinkielessäkin. Pitkin alakerran käytävää löytyi pistenumeroita, joiden alla oli nurinpäin oleva lappu, josta oppilaan tuli kurkistaa sana. Sanat liittyivät pääsiäiseen (tipu, pupu, noita, pääsiäisruoho, kananmuna, narsissi, pajunkissa, mämmi, kukko, suklaamuna, lammas, pasha).
Hiippailun jälkeen oppilaat palasivat luokkaan merkitsemään sekä pisteen numeron että sanan, oikeintavutettuna, omaan vihkoonsa. Näin toimittiin, kunnes kaikki sanat olivat löytyneet. Tehtävää olisi voinut jalostaa esimerkiksi lauseiden kirjottamiseen.

Matematiikassa olemme laskeneet kymppejä täyteen munakennoilla ja muovimunilla sekä tehneet pistetyöskentelyä kymmenylityksestä. Luokassa on ollut kymmenen pistettä, joissa jokaisella esineitä, joista tuli tehdä vihkoon yhteenlasku. Esimerkiksi 8 munaa ja 4 kanaa tuli laskea muodossa 8+4, =8+2+2, =10+2, =12. Tämäkin pistetyöskentelymuoto oli oppilaille mielekästä. Pisteissä käytiin parin kanssa yhdessä.





Myös liikunnassa leikimme pääsiäiseen liittyviä leikkejä, joista oppilaan pitivät. Moni riemuitsikin, että leikit olivat tosi kivoja. Leikit löytyivät open ideat -blogista. 
  • Noidankattila leikki toimi perus hipan idealla, jossa kiinni jääneet menivät noidan kattilaan (merkitty kartioilla). Noidan kattilasta pystyi pelastamaan toisen ottamalla kädestä kiinni ja juoksemalla turvapaikkaan (merkitty kartioilla). Jos noita sai turvapaikkaan juoksijat kuitenkin kiinni, joutuivat molemmat palaamaan kattilaan.
  • Pupu, tipu, muna leikissä oppilaat opettelivat kunkin eläimen liikkeen (pupu nostaa kädet ylös, tipu laittaa nokan käsistä eteen, muna menee maahan kyykkyyn). Oppilaat jaettiin kahteen joukkueeseen, jotka asettuivat keskirajan (merkitty kartioilla) molemmin puolin. Joukkueet sopivat yhdessä minkä hahmon valitsivat ja palasivat keskiviivalle. Opettaja laski kolmeen ja kolmannella oppilaat tekivät ryhmän sopivan liikkeen. Sitten toimittiin kivi-paperi-sakset-leikin idealla, jossa tipu voitti pupu voitti tipun, tipu voitti munan ja muna voitti pupun. Molemmilla joukkueilla oli alueen taakse merkitty turvaraja. Häviäjäjoukkue lähti juoksemaan taaksepäin turvaan ja voittajajoukkue otti hävinneitä kiinni. Kiinni jääneet vaihtoivat joukkuetta ja leikkiä jatkettiin alusta. Oppilaat oppivat nopeasti mikä voittaa minkäkin, jolloin opettajaa ei tarvittu kun laskemiseen. Aluksi opettaja julisti voittajajoukkueen ennen juoksuun lähtöä.
  • Munaviestissä oppilaat jaettiin viiden hengen joukkueisiin. Joukkueiden tehtävänä oli kuljettaa pientä muovimunaa yhdessä sovitulla tavalla. Jokaiselle joukkueelle oli merkitty kierrettävä kartio. Omaa joukkuetta tuli toki kannustaa. 
Aivan mahtavia pääsiäisleikkejä, joista oppilaat todella tykkäsivät!

Koska pääsiäinen tuli niin äkkiä, moni pääsiäiseen liittyvä työ jäi vielä kaivertamaan mieltä. Seuraavaksi teemaksi olen kuitenkin valinnut meidän luokalle koodauksen, jonka puitteissa pääsemme harjoittelemaan tietokoneen käyttöä, suunnan hahmottamista ja monia muita uusia asioita. Pääsemme myös viimein käyttämään käsitöissä muutakin kun tekstiilikäsityön materiaaleja.

Oikein rauhallista pääsiäistä kaikille! 

Tiia-ope
 
FREE BLOGGER TEMPLATE BY DESIGNER BLOGS